tiistai 29. toukokuuta 2018

Mitä eroa totuttamisella ja siedättämisellä?


TOTUTTAMINEN JA SIEDÄTTÄMINEN
Kuva: Liisa Eskola


Totuttaminen ja siedättäminen ovat koulutuksellisesti eri asioita. Niitä käytetään eri tilanteissa ja ne vaativat erilaista osaamista. 

Totuttamisesta on kyse, kun eläimelle esitellään uusi asia, mitä se ei vielä pelkää.

Siedättämisestä on kyse, kun eläin jännittää tai pelkää jotain, ja jännitys ja/tai pelko koulutetaan pois. Siedättämistä ei ole se, että koulutetaan hevonen olemaan reagoimatta vaikka pelottaa.

Hevosen opettaminen olemaan reagoimatta pelottavaan asiaan, ei ole totuttamista eikä siedättämistä. Yleensä siinä on kyse opitun avuttomuuden opettamisesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hevonen seisoo jännittyneenä ja peläten paikoillaan, kun ihminen tekee jotain jännittävää sen lähellä. Yleensä tämä on saatu aikaan niin, että hevoselle on opetettu, että se ei pääse jännittävää asiaa pakoon tai että pakenemisesta seuraa rangaistus. 

Totuttaminen ja siedättäminen kannattaa järjestää niin, että ihminen voi hallita (ainakin jossain määrin) uutta tai pelottavaa asiaa. Tällä varmistetaan, että hevonen ei säkähdä. Jos totuttamistilanteessa hevonen säikähtää uutta asiaa, siirrytäänkin siedättämisen puolelle.  Varmista, että sinulle on mahdollisuus palkita hevosta toivotusta reaktiosta, säätää tehtävän vaikeusastetta sekä määritellä taukojen paikka ja määrä. 



TOTUTTAMINEN

Totuttamisella tarkoitetaan uuden asian esittelemistä hevoselle niin, että tilanne pysyy hevosen mielestä turvallisena ja hevonen ei säikähdä eli ei yhdistä asiaan pelkoa jatkossa.  Kuten kaikki uuden opettaminen, myös totuttaminen tehdään hevosen ollessa rentona. Tämä edellyttää jännittymisen ensi merkkien tunnistamista. 

Keskeiset kysymykset jännittymisen tunnistamisessa:

  1. Mikä on tämän yksilön tavallisin tapa jännittyä: sulkeutuminen vai suuret moovit?
  2. Kuinka suuria eleitä tämä yksilö yleensä tekee ilmaistessaan itseään?
Sulkeutuminen voi olla vaikea havaita ja tunnistaa, mutta jos tarkkailet hevosta silloin kun se on normaalisti oma itsensä, erotat kyllä milloin se sulkeutuu. Suuresti reagoivien kanssa ei jää epäselväksi mikä pelottaa.

Tottumiseen liittyviä termejä ovat ärsyke eli asia, mihin hevosen halutaan tottuvan ja ärsykekynnys. Tavoitteena on ärsykekynnyksen nostaminen. Jos ärsyke toistuu uudestaan ja uudestaan, ilman että se pelottaa tai häiritseen, siihen tottuu ja sitä ei enää noteeraa. Jos ärsyketta toistetaan uudestaan ja uudestaan vaikka hevosta pelottaa, tämä on pelottavalle asialle altistamista (flooding) ja se lisää hevosen pelkoa ja stressiä vaikka hevonen olisi opetettu olemaan paikoillaan. 

Varmin tapa totuttamiseen on tehdä se vaiheittain. Aloita siitä, missä varmuudella hevonen ei vielä jännitä ja esittele asia pienissä annoksissa.  Jos huomaat hevosen jännittyvä tai se säikähtää, vie jännittävää asiaa kauemmaksi tai hevosta kauemmaksi jännittävästä asiasta. Helpota tehtävää. Jos hevonen jo pelästyi asiaa, siirry siedättämiseen. 

Anna nuuhkia
Hevonen tutkii usein uusia asioita nuuhkimalla, joten kannattaa antaa hevosen nuuhkia esineitä ja varusteita, mitä käytät.

Pilko osiin
Jos totutat vaikka varusteeseen, vie varustetta ensin lähemmäksi, palkitse hevonen toivotusta reaktiosta ja vie varuste kauemmaksi. Toivottu reaktio voi olla jotain mitä hevonen aktiivisesti tekee tai että hevonen on paikoillaan.

Lyhyesti kerrallaan
Tee vähän kerrallaan ja pidä taukoja. 

SIEDÄTTÄMINEN
Siedättäminen toimii vain, jos osaa aloittaa riittävän pienestä ja osaa edetä riittävän pienin askelin. Siedättämisen tavoitteena on poistaa pelon tunne, ei pelkästään muuttaa hevosen reagointitapaa. 

Siedättäminen on pelon systemaattista pois opettamista ylittämättä pelkokynnystä. Jos pelkokynnys ylitetään, siedättäminen ei etene. Vaikeinta siedättämisessä on löytää pelkokynnys ja pysytellä sen alapuolella. Jos hevonen on jo aloittaessa jännittynyt, siedättäminen ei etene. 

KUN SIEDÄTÄT
  • Aloita siedättäminen vasta kun hevonen on rento. 
  • Valitse paikka ja tilanne hevosen rentouden mukaan.
  • Tee siedätettävästä asiasta mahdollisimman pieni tai helppo (koko ja etäisyys).
  • Tunnista pelkokynnys ja pysy sen alapuolella.
  • Pilko tehtävä tosi pieniin osiin ja palkitse pienistä edistysaskelista.
  • Jos pelon merkkejä ilmenee tai hevonen säikähtää, helpota tehtävää.
  • Pysy samassa vaiheessa niin kauan kunnes tehtävä asia on hevoselle samantekevä.
  • Pidä taukoja 5-10 minuutin välein.
  • Siedätystä voi tehdä max 30 min/päivä. Pois lukien tauot. Tämä liittyy aivojen kuormittumiseen ja kuona-aineiden kertymiseen aivoihin. Aivot tarvitsevat taukoa, jotta kuona-aineet poistuvat aivoista ja siedättämistä voi jatkaa. 
  • Jos olet jo harjoitellut jonkin aikaa ja tulee takapakkia, lopeta ja jatka aikaisintaan seuraavana päivänä. Aivot kuormittuivat liikaa. Asia etenee taas palautumisen jälkeen.
Käytä aikaa ja vaivaa sellaisen paikan etsimiseen ja koulutustilanteen rakentamiseen, että hevonen voi olla lähtötilanteessa aidosti rento. Jos on tuulinen keli, vieressä kaivinkone tms, siirrä harjoittelu toiseen paivään. Harjoitat myös omaa malttiasi näin tehdessäsi.  

Voit luottaa siihen, että hitain tie on nopein. Maltillisesti edeten siedättäminen etenee parhaiten. Samalla vahvistat hevosen luottamusta siihen, että sinun kanssasi on turvallista tutustua myös jännittäviin asioihin. 

Aiemmat siedättämiskokemukset vaikuttavat siedättymisen nopeuteen jatkossa.  Kun hevonen saa siettämisestä hyviä kokemuksia, se on jatkossa nopeampaa.


JOS SIEDÄTTÄMINEN EI ETENE

  • Varmista, että hevonen on rento. 
  • Varmista, että hevonen on rento juuri kyseisessä paikassa.
  • Aloititko liian vaikeasta? Helpota tehtävää. Paljon.
  • Nostatko vaatimustasoa liian tiheään ja/tai liian suurin askelin?
  • Muistitko pitää taukoja?
  • Onko harjoittelu kestänyt jo liian pitkään?

TULIKO TAKAPAKKIA? EI HAITTAA!
  • Jos olet tehnyt hevosen sietokykyyn nähden jo liian pitkään yhdelle päivälle, voi näyttää tulevan takapakkia. Mutta ei hätää! Et ole pilannut mitään! Jatka uudestaan vasta seuraavana päivänä ja aloita vähän helpommasta kuin mihin parhaimmillaan pääsit edellisellä kerralla. 
  • Jos lastausharjoittelussa tulee takapakkia ja olette jo 30 min harjoitelleet, lopeta heti ja jatka seuraavana päivänä. Siedättäminen kuormittaa aivoja ja palautumisen jälkeen jo opitut asiat ovat vielä tallella.  
  • Seuraavalla kerralla aloita helpommasta kuin mihin pääsit. Voit seuraavalla kerralla edetä nopeampaan tahtiin siihen asti, mihin pääsit edellisellä harjoittelukerralla.
  • Jos nostit vaatimustasoa liian nopeasti ja hevonen säikähti, helpota tehtävää. Palaa vaikka aloituskohtaan tai helpommaksi. Hevonen määrittelee, mikä on liikaa. 
  • Jos tuli paha säikähdys, olet ehkä uuden siedätystehtävän parissa, joten palaat lähtöruutuun kokeneempana ja osaavampana. 

PALUU LÄHTÖRUUTUUN KUULUU ASIAAN

Usein siedättämisessä otetaan uutta vauhtia lähtöruudusta. Mutta lähtöruutuun palataan aina viisaampana, kokeneempana ja osaavampana. Siksi sinne paluu on aina hyvä asia. Tätä tapahtuu kokeneillekin kouluttajille jatkuvasti. Jos et koskaan palaa lähtöruutuun, on hyvin todennäköistä, että sinulta on jäänyt jotain tosi oleellista huomaamatta. Uudelleenlähtö lähtöruudusta tapahtuu aina viisaampana, kokeneempana ja kaikki sujuu paremmin, joten sinne vaan ja sieltä uudet vauhdit.

Hevonen on tottunut autoihin ja juttelee tutulle kuskille. Kuva: Aino Koivukunnas

www.hevosilo.fi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti